”Yhdessä voimme tehdä vielä enemmän nuortemme hyväksi”

-seminaari 13.11.2008

 

Juha Oulujärvi & Eino Hietalahti

Opetuasalan koulutuskeskus, Pyhäjärvenkatu 5 A, Tampere
juha.oulujarvi@opeko.fi  ,   P. 050 4109318 & eino.hietalahti@opeko.fi,  P. 050 4109317

 

 

Mitä asioita liittyy hyvän ohjaus- ja seurantajärjestelmän luomiseen

 

Tavoitteena nivelvaiheen ohjauksen tehostaminen

 

Mikä on nivelvaihe: siirtymävaihe, jossa nuori alkaa asteittain selkiyttää omaa suuntautumistaan ja pyrkimyksiään ja päätyy vähitellen jonkinasteiseen varmuuteen elämänsä ja ammattinsa suunnasta. Pulmat iilmenevät siten, että nuori

•  Ei hae
•  Hakee, muttei pääse
•  Hakee, pääsee, muttei aloita
•  Hakee, pääsee, aloittaa, mutta keskeyttää

 

 

SISÄLTÖ

1. Pohdittava vastuita ja selvitettävä kenelle tai keille vastuu jakautuu nyt

2. Tiedostettava alueellisen yhteistyön suurimmat ongelmat
3. Tutustuttava projekteihin ja alueisiin, joissa vastuusta sovittu
    esim. Tampere, Turku, Jyväskylä, Lohja…

4. Tunnettava viralliset suuntaviivat (kansalliset, EU:n sisäiset)

5. Tiedostettava työpaja-kouluyhteistyön merkitys
6. Tiedostettava erilaiset asenteet yhteistyötä kohtaan

 

 

1. Pohdittava vastuita ja selvitettävä kenelle tai keille vastuu jakautuu nyt

 

• Palvelun tuottajat kukin hoitaa oman osuutensa à kuka vastaa kokonaisuudesta?
• Vastuu usein jakautunut:  koti, koulu, oppilashuoltoryhmä, työpaja, sosiaalitoimi, työvoimatoimi, projektit, verkostot
• Oppivelvollisuus ulottuu peruskoulun loppuun à peruskoulu vastaa tietyssä määrin,
  mutta sen jälkeen ei mikään taho? (kaikki vastaa, kukaan ei vastaa)
  - Rimpelän malli (oppivelvollisuus 18 ikävuoteen, vrt. Englanti)
• Nuorten yhteiskuntatakuu koskee työttömiksi tulevia 17-24 vuotiaita
• Nuorten koulutustakuu: peruskoulun päättäville jatkopaikka lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa (vrt. Vaskooli-projekti)
• Osallisuushankkeet (70 kuntaa) tutkivat mahdollisuuksia tähän + Vaskooli
  * osallisuushankkeista ks. http://www.oph.fi/julkaisut/2008/nuorten_osallisuushanke_arvioinnin_loppuraportti.pdf
  *Vaskoolista ks. http://www.vaskooli.fi/  
• Miten seuranta tulisi järjestää  (vrt. Hollannin keskeyttäneiden rekisteröinti)
  

 

2. Tiedostettava alueellisen yhteistyön suurimmat ongelmat

- kukin on keskittynyt hoitamaan ”omaa tonttiaan”
- nuoren ongelma määritellään oman hallinnon alan näkökulmasta
- ammattikunnilla erilaiset työkäytännöt ja erilainen kieli
- organisaatiot eivät tunne toistensa toimintaa riittävästi
- palvelusta tiedotetaan liian vähän, jonka seurauksena niitä ei tunneta
- kehittämisprojekteja on paljon, mutta niiden koordinointia ei ole järjestetty
- ovatko ongelmat kustannustenjaossa - yhteistyötä ei ole resurssoitu
- salassapitoasiat - mitkä asiat salassa pidettäviä, pykäliä ylitulkitaan
- organisaatioiden rakenteiden jatkuva muuttuminen
- rahoitusrakenne: esim. kannattaakko oppilaitoksen maksaa ja miten paljon pajalle palveluista (AOL: 8000 €/ opiskelija / vuosi, n. 40 € / päivä; pajalla 15 € / päivä)

 

3. Tutustuttava projekteihin ja alueisiin, joissa vastuusta sovittu
   (Tampere, Turku, Jyväskylä, Lohja…)

 

- Tampereen seudulla NUVES-projekti (AKU -toiminta): koulutus- ja yhteiskuntatakuun yhdistäminen siten, että nuorille voidaan luoda kunta- ja organisaatiotasot ylittävä palveluverkosto ks.  http://www.akuprojekti.fi/
à NUVES synnytti yhdyshenkilöverkoston, Opo ilmoittaa jokaisesta, joka ei ole päässyt koulutukseen tai aloittanut sitä yhdyshenkilölle (usein esim. 10-luokan opettaja), joka lähtee työstämään jatkoa nuoren kanssa à TRENO-osallisuushankkeessa verkosto valmistuu

- Turussa Vaskooli -projektin tuotokset ks. http://www.vaskooli.fi/   sekä
   Ohjaamo toiminta (tukee ja auttaa ilman koulutuspaikkaa jääneitä)
- Jyväskylässä nivelohjaaja -malli, ks. http://kuhankoski.fi/kepa/palv_kytkin_nivelkytkin.htm 

 

 

4. Tunnettava viralliset suuntaviivat (kansalliset, EU:n sisäiset)

 

Nivelvaihetyöryhmän tuotokset, ks. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2005/perusopetuksen_ja_toisen_asteen_koulutuksen_nivelvaiheen_kehitta

 

• tutkintojen osista olisi mahdollista koota kokonaisuuksia, joita suorittamalla voitaisiin muodostaa yksilöllisiä polkuja työelämään niille nuorille, joilla ei ole valmiuksia yhtäjaksoisesti suorittaa koko kolmivuotista ammatillista perustutkintoa (välitutkinnot?)
• ammatillinen koulutus tulisi lisäksi nykyistä joustavammin voida aloittaa teoriaopintojen sijasta ammattitehtäviin tutustuttavalla työvaltaisella opiskelulla
• nuoren joustava liikkuminen koulun/oppilaitoksen ja työpajan välillä
• opetuksen/koulutuksen järjestäjän ja työpajan yhteistyön tulee perustua sopimukseen, jossa yhteistyön muodot, vastuut ja korvaukset määritellään
• työpajajakson pituus tulee voida määritellä nuoren yksilöllisten tarpeiden mukaisesti
• työpajatoiminnassa nuoren hankkima osaaminen tulee tunnustaa ja hyväksilukea osaksi
   suoritettavaa koulutusta tai tutkintoa
• EU:n tasolla elinikäinen oppiminen merkitsee, että oppiminen tulisi olla hyväksyttävissä osaksi opintoja riippumatta, missä se on suoritettu kunhan se arvioidaan (näytöt, testit, postfoliot…)
  ks. http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/publ/pdf/eqf/broch_fi.pdf 
  ks. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2004/aikaisemmin_hankitun_osaamisen_tunnustaminen_koulutusjarjestelma

 

5. Tiedostettava työpaja-kouluyhteistyön merkitys

Työpaja-kouluyhteistyön syyt, tärkeys, merkitys

 

• Tarvitaanko työpaja-kouluyhteistyötä? Mihin työpajoja tarvitaan
• Minkälainen opiskelija hyötyy pajatyöskentelystä?
• Yhteistyön suurimmat ongelmat
• Mihin suuntaan työpajoja ollaan kehittämässä
• Miten vältetään se, että työpajoista ei tule ”B-luokan” kouluttautumisväylää
• Miten työpajan saadaan sellainen oppimisympäristö, joka mahdollistaa
   OPS:n mukaisen opiskelun - OPSien purku työpajoille /työpaikoille sopiviksi

 

 

Yhteistyön sisältö:

- erilaisille oppijoille erilaisia menetelmiä, tekemällä oppiminen lisääntyy ammatillisissa
  opinnoissa  ja tämä sopii varsin hyvin monen oppimistyyliin - kysymys kuuluukin, eikö aol
  voi tai osaa järjestää osaa opiskelua räätälöidysti

- keskeytyneiden opintojen jatkaminen edellyttää toisinaan oppimisympäristön vaihtoa

- peruskoulun päättäneiden osalta paja voi toimia hyvänä tukikohtaan tutustua
  erilaisiin aloihin  (vrt OHVA)

- työpajalla ammattitaitoinen ohjausporukka, mikä on tärkeä resurssi nuoria ajatellen

- työssäoppimisjaksojen järjestäminen

- erityisopiskelijoille henkilökohtainen siirtymävaiheen /nivelvaiheen suunnitelma (HSVS)
  käytössä mm. USAssa (Suomessa tämä tehdään vain HOJKS -oppilaille) (Irmeli Ranta)

 

 

6. Tiedostettava erilaiset asenteet yhteistyötä kohtaan

 

• Miten voidaan lisätä tietoisuutta koulu-työpajayhteistyöstä ja sen mahdollisuuksista yleisemmällä tasolla kuin paikallisella?
• Uskotaanko pajan rooliin yhtenä osana keskeyttävän/ongelmaisen/hukassa olevan opiskelijan elämää? Onko kysymys musta-valkoajattelun tasolla; koulu on pärjäävien paikka, paja epäonnistuneiden. Tuoko pajayhteistyö huonoa mainetta koululle/koulutusalalle/opettajalle?
• Onko pajalla annettavaa koululle?
• Onko koululla annettavaa pajalle? 
• B-luokan vaihtoehto?